Marianne Turusen luento sai todellakin huomaamaan, että kaikki kunnan asukkaat liittyvät terveyden edistämiseen tavalla tai toisella. Sitä (terveyden edistämistä) on työpaikoilla, oppilaitoksissa, ihan joka paikassa mistä sitä vain etsii. Sitä sisällytetään suunnitelmiin ja ohjelmiin ja se on ihmisten sisään rakennettuna tiettyinä toimintatapoina. Toiset huomioivat sitä elämässään enemmän kuin toiset. Käsitteenä terveyden edistäminen on niin laaja, että siitä riittää jokaiselle jotakin. Hankkeet ovatkin hyvä esimerkki siitä miten tätä laajaa käsitettä on jaettu pienempiin osiin, jolloin hallinta on helpompaa.

 

Bengt Lindströmin luennolla en valitettavasti ollut paikalla. Muita kuunnellessa vaikuttaa, että hänen tapansa luennoida on hyvin kokonaisvaltainen. Ja erinlainen.

Salutogeneesi on käsittääkseni tapa ajatella ihmisen terveyttä/sairautta. Julkaisun lisäksi googletin salutogeneesin ja löysin määritelmän, jossa salutogeneesi asetettiin vastakkain patogeneesin kanssa, tämä avasi käsitettä vähän. Salutogeenisessä toiminnassa pyritään pitämään yllä ja kehittämään sitä mikä tukee ja pitää terveyttä yllä.